lauantai 12. joulukuuta 2009

4,5 kuud / 4,5 kk

Lõpuks ometi meil oli jälle arsti aeg ja saime teada kui palju meie tibu kasvanud on. Meie pikkus on nüüd 68 cm ( +4,5cm) ja kaal 7580 ( +740g). Imestasingi kuidas 68 suurus riided juba väikseks jäävad. Mis siis muutunud on? Me alustasime ujumise, eile oli juba teine kord kui me ujumas käisime ja Emma on nagu kala vees. Eile sukeldasime esimest korda :D. Sööme vaikselt püreesid, hetkel ei ole veel aru saada kas talle tegelikult ka meeldib neid süüa või mitte, no aga kiiret pole maitseme vaikselt eri jutte. Olen käinud Emmaga igalpool rühmades, me käime trennis, kus suurema osa trennist teen mina ja Emma on raskuseks kaasas ja siis on selline Emade-laste rühm kus lihtsalt saadakse kokku ja lauldakse mingied laulukesi jms. Emma on saanud passi ja käinud esimesel välismaa reisil (Eestis).

Muidu läheb meil vahest hästi ja vahest paremini :D. Tegelt olen olnud terve nädala pool-surnud, enamjaolt ehk selle pärast et Emma magab öö esimese poole suht rahutult ja siis kui ta juba korralikult magab siis ma ei saa enam und ja hommikul on äratus ikka samal ajal. Päeval magamiseks minul ei ole aega nii lähebki vahel tükk aega enne kui unevõla kaelast ära saab. Vahel ma tõesti mõtlen, et kuidas need vanemad hakkama saavad kellel on veel raske laps?

Lopultakin oli meillä taas neuvolan aika ja saatin meidän neidin uudet mitat. Uusi pitus 68 cm
(+4,5 cm) ja paino 7580 (+740g). Ihmetelinkin miten 68 koko vaatet näyttä pienelta. Mitä on muutunut? Ollan aloitettu uiminen. Eilen oli toinen kerta kun käytiin siellä ja voi sanoa että meillä on vesipedo, eilen sukeletin enismäistä kerta :). Me syödään pikkuhilja soseita, ei oikein ole selvä vielä tykkäkö hän niistä tai ei. Mutta ei ole kiiretta kokeillan pikkuhilja. Käytään muutenkin kaikenlaisisse ryhmissä. Esimerkiksi jumpassa, missä kyllä minä teen isoman osan jumpamisesta ja Emma on painona mukana. Sitten semmoinen asukaspuistossa oleva vauvaryhmä, missä tavataan ja lauletaan. Emmalla on oma passi ja on ollut joo enismäisellä ulkomaamatkalla (Viro).

Muuten meillä menee ihan hyvin ja välilla paremminkin. Todellisuudessa olen ollut koko viime viikon ihan kuolut, enimäkseen sen takia kun Emma nukku alkuyön aika levotamasti ja sitten kuin hän joo nukku hyvin en saa minä enää nukuttu ja aamulla herätään kuitenkin samaa aikaa. Päivällä ei oikein ole aika nukkua, siinnä sit menee aika pitkää ennen kui univelkaa on pois. Välillä mietin miten kyllä ne vanhemmat pärjää kenellä on vaikeat lapset?


Ei kommentteja: